Alkusanat elokuussa 2008, Tässä Valjaissa -lehteen 2/2007 kirjoittamani juttu avustajakoirista ja niiden koulutuksesta. Samaan lehteen kirjoitin jutun myös avustajakoiran käyttäjästä. Kuten tekstistä ilmenee, avustaja- ja opaskoirien tehtävät eroavat melkoisesti toisistaan ja niinpä niiden koulutuskin on erilaista. Marianne ja Ninni AVUSTAJAKOIRA TYÖSKENTELEE LIIKUNTAVAMMAISEN APUNA Teksti: Marianne Tenhami Ingressi Avustajakoiralla on sinivalkoinen tunnusliivi. Liivissä on avustajakoiratunnus, missä lukee "avustajakoira, Invalidiliitto" sekä yleinen invatunnus. Kävelevien avustajakoirankäyttäjien koirilla on mustat valjaat, joissa on niin ikään avustajakoiratunnus ja yleinen invatunnus. Ethän häiritse avustajakoiraa sen ollessa töissä! Teksti Suomen ensimmäiset avustajakoirat ovat aloittaneet työnsä joulukuussa 1994. Tällöin luovutettiin käyttäjilleen neljä koiraa. Tämän kevään luovutusjaksolta lähti töihin seitsemän avustajakoiraa ja kolme valmistunee vielä syksyllä. Tällä hetkellä avustajakoirien lukumäärä Suomessa on 40. Avustajakoiratoimintaa maassamme rahoittaa pääosin raha-automaattiyhdistys, joka suuntaa varat Invalidiliitolle. Invalidiliitto hallinnoi toimintaa valtakunnallisesti ja se hankkii kaikki avustajakoirat ostopalveluna Yrkesinstitutet Sydvästiltä, missä Suomen avustajakoirat koulutetaan. Raha-automaattiyhdistyksen nykyinen rahoitus mahdollistaa vuosittain noin viiden koiran kouluttamisen. Muiden koirien koulutus rahoitetaan Avustajakoirien käyttäjien yhdistyksen Avustajakoira ry:n tukijaoksen kummikoiratoiminnan kautta saamilla lahjoitusvaroilla. - Avustajakoira on käyttäjälleen ilmainen, mutta kun koira on luovutettu käyttäjälleen, hän huolehtii kaikista koiran kuluista. Eläinlääkärikuluihin hän voi ottaa eläinlääkärikuluvakuutuksen, kertoo avustajakoirakouluttaja Reetta Mikkonen. Pennusta avustajakoiraksi Reetta Mikkosen mukaan avustajakoirakoulun tavoitteena on saada kaksi pentuetta vuodessa. Kaikki pennut testataan kuuden viikon iässä. Tällöin katsotaan pentujen heikkoudet ja vahvuudet niin, että ne voidaan huomioida pentujen jatkaessa koulutuksessa. Yrkesinstitutet Sydvästin pentujen lisäksi pentuja ostetaan jonkin verran ulkopuolisilta kasvattajilta. Näin tiedetään koirien taustat sekä voidaan varmistua siitä että saadaan oikeantyyppisiä koiria. Avustajakoiran koulutus aloitetaan pentuiässä ja koulutus kestää kaksi vuotta niin, että valmistuessaan avustajakoirat ovat kaksivuotiaita. Yrkesinstitutet Sydvästin oppilaat saavat oman nimikkopennun. Oppilaista tulee muun muassa pieneläinyrittäjiä ja eläintenhoitajia. Oppilas asuu koiranpentuineen koulun asuntolassa ja vie pentua mahdollisimman paljon eri paikkoihin niin, että pentu tottuisi erilaisiin ympäristöihin. Hän raportoi kouluttajille pennun käyttäytymisestä eri paikoissa. Oppilaan ollessa omilla tunneillaan pentua koulutetaan lyhyissä jaksoissa. Suomessa on kaksi avustajakoirakouluttajaa: Reetta Mikkonen joka kouluttaa avustajakoiria pyörätuolista käsin sekä Leena Rajala joka kouluttaa koirat tukemaan kävelyä ja käyttää myös paljon pyörätuolia koulutuksessa. - Katsekontakti on meidän näkymätön remmi, koska pyörätuolissa remmin käyttö on vaikeaa. Koiraa ei välttämättä voi hallita remmillä, joten koira on yhteydessä ihmiseen katsekontaktilla, Reetta Mikkonen selittää. Vuodenikäisinä koirille tehdään terveys- ja luonnetestit. Koiran kyynär- ja lonkkanivelet kuvataan ja luonnetesteissä katsotaan koirien hermorakennetta, palautumiskykyä, suhtautumista toisiin koiriin, laukauspelottomuutta ja puolustushalua. Avustajakoiralla ei saa olla puolustushalua eikä se saa olla liian pehmeä. Uhkaavissa tilanteissa avustajakoiran on haettava turvaa käyttäjältään. Se ei saa lähteä karkuun, koska näin se aiheuttaa käyttäjälleen vaaratilanteen. Luonnetestin tekevät Invalidiliiton valtuuttamat tuomarit. Jos koira läpäisee terveys- ja luonnetestit, se siirtyy toiselle vuosikurssille. - Ensimmäinen vuosi on kuin esikoulu. Toisella vuosikurssilla koiralta vaaditaan jo enemmän ja pidempikestoisia asioita. Jos koirat ensimmäisellä vuosikurssilla osaavat istua, mennä maahan ja nostaa jonkun esineen, toisella vuosikurssilla niiden on istuttava pidempään, oltava paikallaan yksin tietyn ajan, ja osattava noutaa eri materiaaleista olevia esineitä, Reetta Mikkonen havainnollistaa. Fyysisiäkin töitä, kuten ovien avaamista ja tavaroiden kantamista selkärepuissa aletaan harjoitella. Positiivisella vahvistamisella työhaluisia koiria Koulutuksessa on olennaista, että mitään ei tehdä pakolla. - Pyörätuolin veto vaatii koiralta tiettyä temperamenttia jota kaikilla koirilla ei ole. Niinpä näitä koiria ei pakoteta vetämään pyörätuolia, vaan ne voivat olla hyviä tukemaan kävelyä, Reetta Mikkonen valottaa. Koirien vetohalun kouluttajat löytävät pyöräilemällä valjaissa olevien koirien kanssa. Jos koira pyöräillessä vetää, sitä kannustetaan siihen ja pyörätuoli otetaan mukaan vetoharjoituksiin. Avustajakoiran koulutuksessa käytetään positiivista vahvistamista, jossa kannustetaan koiraa kun se tekee oikein ja niin kuin sen halutaan tekevän. - Näin koirista tulee innokkaita työntekijöitä ja ne valitsevat mielummin työnteon kuin vapauden, kouluttaja perustelee. Yhtenä palkitsemismenetelmänä käytetään naksuttimen ja namin yhdistelmää. Koira oppii, että kun kuuluu naksahdus ja se saa namin, se on tehnyt oikein. Näin käyttäjä, jonka on vaikea kehua koiraa äänellään, voi käyttää naksuttimen ja namin yhdistelmää kehuessaan avustajakoiraansa. Ennen luovutusjaksoa koiran ollessa kaksivuotias testataan, että sillä on kaikki avustajakoiralta vaadittavat taidot. Testaajina toimivat jälleen Invalidiliiton tuomarit ja koirien kouluttajineen on käytävä läpi testirata. - Tänä vuonna rata oli Helsingin Itäkeskuksessa. Koirat kulkevat vierellä vapaina ihmisvilinässä tilanteesta toiseen. Mennään korkeissa paikoissa ja katsotaan hissi- ja ravintolakäyttäytyminen. On myös kahden minuutin paikallaolo yksin sekä esineiden noutoa, Reetta Mikkonen kuvailee. Kouluttajat ovat tyytyväisiä voidessaan olla kontaktissa koiriin koko koulutusprosessin ajan pennusta asti. He ovat myös tyytyväisiä tuloksiinsa, koska 80 prosentista koirista tulee valmiita avustajakoiria. Avustajakoira käyttäjälleen Avustajakoiraa anotaan Invalidiliitolta, josta saa hakupaperit. Ne täytettyään henkilö kutsutaan haastatteluun, jossa vielä tarkennetaan hänen antamia vastauksia. Haastattelut ovat kerran vuodessa. - Kysymme henkilön liikkumisesta, käsien toimintakyvystä, asumismuodosta, perhetaustoista sekä opiskeleeko hän vai käykö töissä. Katsomme hänen aktiivisuutta ja kysymme häneltä hänen vammaansa ja lääkitykseensä liittyviä kysymyksiä, Reetta Mikkonen luettelee. Hän korostaa, että henkilön on hyväksyttävä oma vammansa saadakseen avustajakoiran. Henkilöltä kysytään, mitä hyötyä ja haittaa hän kuvittelee avustajakoirasta itselleen olevan. Avustajakoiran saadakseen henkilön on oltava täysi-ikäinen. - Pyrimme siihen, että käyttäjä huolehtii itse koirastaan. Jos se ei ole fyysisesti mahdollista, hänen on ainakin oltava siinä mukana, koska myös koiran hoito vahvistaa koiran ja sen käyttäjän välistä suhdetta, kouluttaja toteaa. Haastattelussa kartoitetaan henkilön erityistarpeet tulevan avustajakoiran suhteen. Näin kouluttajilla on aikaa opettaa tietyn käyttäjän tarvitsemia erityistaitoja tietylle koiralle. - Tällaisia taitoja ovat muun muassa käden nostaminen sähköpyörätuolin ohjaimelle, esineen nostaminen sähköpyörätuolin käyttäjän syliin saakka, kävelyn tukeminen tai esineen nostaminen hyppäämällä henkilölle joka ei voi kumartua, Reetta Mikkonen sanoo. Ennen luovutusjaksoa kouluttaja käy henkilön kotona katsomassa millaiseen kotiin ja ympäristöön koira tulee. Käydään myös henkilön koulussa, työpaikalla tai fysioterapeutilla katsomassa, onko siellä mahdollisesti jotain erityistä jossa koira voi auttaa. Samalla tiedotetaan avustajakoirista. Luovutusjaksot järjestetään kerran vuodessa keväällä ja ne ovat kahden viikon mittaisia. - Ensimmäisenä päivänä ihmiset saavat oman aputassun viereensä ja päivä varataan siihen, että käyttäjä ja koira tutustuvat toisiinsa ja ovat yhdessä, koska sekä koiraa että käyttäjää yleensä jännittää, kouluttaja kertoo. Kurssipäivinä aamupäivisin on teoriaa ja iltapäivällä käytännönharjoituksia. Teoriassa käsitellään koiran perushoitoa, ruokintaa, terveydenhoitoa, liikuntaa, koulutuksen teoriaa, koiraa kotona, koiran mukanaoloa eri paikoissa ja lainsäädäntöä. Käytännönharjoitukset alkavat pissalenkeillä laajeten pidemmiksi lenkeiksi ja kaupunkiharjoitteluksi. Opetellaan myös koiran palkitsemista ja käyttäjät oppivat opettamaan itse koirilleen uusia asioita. Luovutusjakson jälkeen koirien omistus ja näin myös vastuu avustajakoirista käyttäjineen siirtyy invalidiliitolle. Invalidiliitto vastaa peesaritoiminnasta ja tavoitteena onkin, että jokaisella käyttäjällä olisi alussa oma peesari. Tavoite ei kuitenkaan toteudu, koska peesareita on liian vähän. - Peesareiden löytäminen on ongelmallista. Tieto on mennyt suusta suuhun. Kollegallani Leena Rajalalla sekä Anu Purolalla Invalidiliitosta on laajat harrastustaustat ja sitä kautta peesareita on löytynyt. Tarkoituksenamme on järjestää tänä vuonna peesarikoulutus, Reetta Mikkonen kaavailee. Avustajakoirakon taidot tarkistetaan joka toinen vuosi taidontarkistuskokeella. - Katsomme että koiraa on käytetty ja jos koirakolla on ongelmia, voimme auttaa, Reetta Mikkonen sanoo.