KOIRAMAISTA ELÄMÄÄ (Veto Mars-lehti 4/2009)

Terveisiä patikalta!

Eija Paasu esikuntineen järjesti peesaripatikan tänä vuonna omissa maisemissaan Lopen Räyskälässä. Tukikohtana toimivat Räyskälän lentokeskuksen majoitustilat ja ravintola. Eijan mökillä syötiin toisena päivänä lounasta ja osallistuttiin erilaisiin kilpailuihin. Lentokentän ympäristössä patikoitiin hiekkateitä ja polkuja pitkin. Samalla seurattiin pujelento- ja laskuvarjohyppytoimintaa. Lentokentän hoitaja kertoi, että Räyskälän lentokeskus on Suomen ainut täydet palvelut alan harrastajille tarjoava laitos. Hoitaja ylpeänä kertoi myös, että kaksi laskuvarjohyppyharrastajaa oli rakentanut ns. hissin eli lentokoneen, jolla hyppääjät kuljetetaan yläilmoihin. Kirkkaankeltaisen koneen valmistamiseen oli mennyt aikaa 9500 työtuntia ja yhteensä kymmenen hyppääjää mahtuu koneeseen kerrallaan kyytiin. Hoitaja tarjosi minulle purjelentokyytiä, mutta en kuitenkaan koirahommilta tällä kertaa lentämään ehtinyt.

Yli 15 vuotta toiminut Peesarit-kerho on vakiinnuttanut toimintansa nykymuotoon. Patikoiden lisäksi peesaillaan yhdessä opaskoirankäyttäjien kanssa. Koulutuspuolella ja tiedonvälityksessä kaivattaisiin enemmän yhteistyötä Opaskoirakoulun ja Opaskoirayhdistyksenkin kanssa. Yhteinen suunnittelutyöryhmä ei yksinkertaisesti toimi ja toimimattomuus ei liene kiinni peesareista. Totesinkin hiljaa mielessäni, kun patikan yhteydessä pidettiin kokousta, että mitä turhaan ajaa käärmettä pyssyyn - osataanhan sitä toimia muutenkin.

Sää suosi patikointia ja järjestelyt olivat kaikin puolin onnistuneet. Kiitokset Peesarit-kerholle!

Pari viikkoa sitten pidettiin Kuopiossa täydennyskoulutuskurssia hiljattain koiran saaneille ja myöskin muutamalle muulle Savon ja Pohjois-Karjalan koirankäyttäjälle. Tukikohtana toimi Hotelli Jahtihovi torin ja sataman välimaastossa. Hotellista pääsimme treenaamaan suoraan kadulle sekä syrjänpitoa ja polkua harjoittelemaan legendaarisen Väinölänniemen futiskentän ympäristöön.

Kouluttajana olen ehdottomasti sitä mieltä, että heti kun uusi opaskoira on käyttäjänsä hallinnassa ja alkaa toimia hyvin kotiympäristössä, sen kanssa pitää lähteä hakemaan uusia ulottuvuuksia. Koiralle vieraassa ympäristössä on hyvä Opaskoirakoulun kouluttajan tai kokeneen peesarin kanssa harjoitella ja korjata koiran alkukuukausina omaksumia virheitä. Tapasin kevättalvella Oulussa pari nyt Kuopion kurssilla ollutta koirankäyttäjää. Annoin heille siellä Oulussa "laiskanläksyä", koska he eivät olleet harjoitelleet tottelevaisuutta ja antoivat koiriensa kohtaamistilanteissa ryntäillä, minne sattuu. Sovittiin Oulussa, että Kuopiossa sitten katsotaan tilanteet uudelleen ja hyvin olivat minun mainiot oppilaani läksynsä lukeneet. Uusille koirankäyttäjille tulisi järjestää ehdottomasti täydennyskoulutuskursseja parin ensimmäisen koirankäyttövuoden aikana Opaskoirakoulun valvonnassa. Opaskoira on erittäin hyvä liikkumisen apuväline myös vieraassa ympäristössä, kunhan sen kanssa jaksaa harrastaa.

Hyvää kesänjatkoa ja syksyn odotusta kaikille lukijoille!

Kerimäellä 4. elokuuta 2009

Juha Herttuainen