KOIRAMAISTA ELÄMÄÄ (Veto Mars-lehti 3/2007)

Havaintoja perus- ja yhteistyökoulutuksen kehityksestä

Opaskoirien peruskoulutusaikaa jatkettiin kymmenkunta vuotta sitten 12 viikosta 20 viikkoon kansainvälisen esimerkin mukaisesti. Joissakin maissa on vieläkin pitempi peruskoulutusaika. Koulutusaika on siis kalenterilla lähes kaksi kertaa pitempi, mutta päivittäinen koulutusaika on jonkin verran lyhempi, koska kouluttajilla on osittain samaan aikaan työn alla kaksi ikäluokkaa eli lukumääräisesti enemmän koiria kuin ennen. Eräs erikoisuus on vielä se, että koirat voidaan lomauttaa kesken peruskoulutuksen hoitoperheisiin yt-kurssien ja lomien ajaksi. Käytännössä kaikkine taukoineen peruskoulutusajan mitta on yhdeksän kuukautta.

Yhteistyökursseilla olemme huomanneet, että koirat ovat valmiimpia kuin ennen. Niiden käyttäytyminen on sopuisampaa, koska koulutus on nykyjärjestelmässä entistä pehmeämpää. Koirat ovat luovutushetkellä myös aikuisempia, jolloin esimerkiksi pahanteko ja karkailu ovat hyvin harvinaisia. Kuvitelkaa – joskus 60-70-luvuilla luovutettiin käyttöön jopa 10 kuukauden ikäisiä koiria. Nehän ovat siinä iässä vielä aivan pentuja, toki kivoja rasavillejä, mutta ehkä kuitenkin liian nuoria!

Olemme huomanneet, että hiljaa hyvä tulee myös yt-koulutuksessa ja kotiympäristössä harjoitellessa. Ei pidä heti ahnehtia liikaa, vaan antaa koiran tottua uuteen käyttäjäänsä rauhassa. Hitaasti etenemällä käy myös reittien opettelu. Ensin varmaksi 2-3 reittiä ja sen jälkeen liikkumisreviiriä laajennetaan. Tämä ei suinkaan tarkoita koiran käyttämisen rajoittamista, vaan peruslenkit kannattaa jo alun perin suunnitella sellaisiksi, että koiran liikunnantarve tulee tyydytettyä. Mitä enemmän koiran kanssa liikkutaan, sitä parempi se on käytössä ja kotitavoiltaan.

Ympäristön tultua tutuksi laajennetaan sitten reviiriä jopa täysin vieraisiin paikkoihin. Niin koiraa kuin sen käyttäjääkin piristää harjoittelu esimerkiksi peesarin kanssa täysin uudessa ympäristössä vaikkapa Opaskoirayhdistyksen tapahtumissa. Samoin säännöllinen mahdollisuus päästä vapaana juoksemaan tekee hyvää koiran sielulle ja ruumiille.

Koiranvaihtajalle uusi koira on uudenlainen ja sen kanssa pitää malttaa edellä kirjoitetun tapaan olla ahnehtimatta kaikkea kerralla. Tosin joutuisamminhan koira omaksuu hommat vaihtajan kanssa, mutta esimerkiksi yt-kurssi tulisi käydä täysimittaisena. Uusi koira on kuitenkin erilainen kuin sen edeltäjä ja saman ajan vie sen sopeutuminen uudelle käyttäjälle ja uuteen huusholliin kuin ensikertalaisenkin käyttäjän kohdalla.

Veto Marsin lukijoille oikein hyvää kesää!

Juha Herttuainen