KOIRAMAISTA ELÄMÄÄ (Veto Mars 1/2010, 1.2.2010)

Pakkaskoulutusta

Yli kaksi kuukautta on pakkasmittari ollut miinuksella Kerimäellä, kuten muuallakin Savossa. Koirakouluni sokkelit olen vuorannut lumella ja näin menetellen lattiat eivät tunnu niin kylmiltä ja sisälämpötilakin pysyy paremmin 20 asteen tuntumassa. Lunta ei ole kovin paljon, vain puolisen metriä. Vain pari-kolme kertaa on varta vasten pitänyt tehdä lumitöitä. Tänään on tarkoitus ajaa illalla Opaskoirakoululle Kaakkois-Suomessa vallitsevan lumimyräkän läpi. Menen sinne saamaan uusia koiria ensi syksyn luovutuksia varten. Pari savolaista koiraa kulkee kyydissä Opaskoirakoulun eläinlääkärin vastaanotolle. Sääennusteen mukaan lunta näyttää tulevan niin paljon, että saattaa auto jäädä paluumatkalla päätien varteen. Onneksi minulla on polttomoottorikäyttöinen tehokas lumilinko, jolla saan lumityöt nopeasti tehtyä.

Joulukuussa ja tämän vuoden puolella olen risteillyt Etelä-Suomessa ja aina Kajaania myöten suorittamassa kotikoulutuksia ja koirien kuljetuksia. Joka puolella on samanlainen talvi, joissakin osissa maata lunta hieman enemmän. Lumi on pysynyt koko ajan puissa ja kosteiden sääjaksojen myötä myös puiden rungot ja oksat ovat muuttuneet kuuraisiksi. Metsäisillä taipaleilla kaikki ympärillä on yhtä valkoista, tuntuu kuin sukeltaisi johonkin pumpuliin. Vielä muutama päivä sitten puut olivat suunnilleen ryhdissään, eikä tykkylunta ollut kertynyt niihin puiden kannalta vaarallisen paljon. Parin viime päivän lumisateet ovat sitten muuttaneet varsinkin nuorten koivikoiden puut luokinmallisiksi. Saa nähdä, virkoavatko ne enää pystyyn.

Kuopiossa, Outokummussa ja vähän Joensuussakin harjoiteltiin menneellä viikolla. Parhaimmillaan oli aamuisin pakkasta lähes 30 astetta ja sää ei välttämättä lauhtunut paljoa päivän mittaan. Ihmeellinen on tuo koiran käpälä, se tottuu pakkaseen ajan mittaan, eikä koirille ole ollut työnteko missään vaiheessa vastenmielistä. Ne on vaan pidettävä liikkeessä koko ajan ulkona liikuttaessa.

Ostin Kuopiosta työautooni sisälämpömittarin, jolla näkee myös koiraosaston lämpötilan. Auto on Toyota Hiace-pakettiauto, jossa on etupenkillä tilaa kolmelle henkilölle ja takana tilat 6-8 koiralle ja muille tarvikkeille. Asennutin autoon jo ostovaiheessa puhaltimella varustetun lisälämmittimen ja nyt se on ollut todella tarpeen. Matkan aikana pystyn myös takaosaston lämpötilaa säätämään ja pysähdyksissä ollessa auton sisätilan lämmön ylläpidosta huolehtii Webasto-polttoainelämmitin. Auto minulle niin mieluinen työpeli, että sulan maan aikana jopa asun siinä reissussa ollessa. Olen tehnyt takaosastoon hyllyn itselleni ja koirat puolestaan kuorsaavat alakerrassa. Ilma vaihtuu kattoventtiilin kautta ja tunnelma on sanalla sanoen "kodikas". Opaskoirakoulu on näin menetellen säästänyt monet kymmenet meikäläisen hotelliyöpymiskulut ja toisaalta koirat ovat pysyneet yöaikaan rauhallisina yhteisessä kakkoskodissamme.

Elokuun toisena päivänä tulee kuluneeksi 70 vuotta marsalkka Mannerheimin aloitteesta koulutettujen ja maamme ensimmäisten virallisten opaskoirien luovuttamisesta.

Menestystä kaikille lukijoille tänä opaskoirajuhlavuotena 2010!

Kerimäellä 1. helmikuuta 2010

Juha Herttuainen