KOIRAMAISTA ELÄMÄÄ (Veto Mars 6/2009, 28.11.2009)

Onnelan tunnelmia

Tätä kirjoittaessani ovat Opaskirayhdistyksen yhteyshenkilöpäivät juuri alkaneet. Valtaosa yhteyshenkilöistä näyttää olevan paikalla. Pitkämatkalaiset saapuivat jo eilen illalla ja Impivaarassa nyt pohditaan opaskoirarintaman mennyttä ja tulevaa.

Itse suunnistan puoliltapäivin Äippäkerhon eli Opas-pentukerhon pikkujouluun Porvooseen. Äipistä kun on kysymys, juhla kestääkin yön yli ja jatkuu aamulla. Syömisen ja saunomisen lisäksi lenkkeillään pentujen kanssa. Aika paljon äippiä pentuineen tuntuu partiolaisten Partiopoukama-nimiseen paikkaan tulevan pitkästäkin matkasta.

Onnelassa on lopuillaan yt-kurssin toinen viikko. Vuosi sitten yt-kurssilla tähän samaan aikaan saimme kävellä liukkailla teillä. Tämän vuoden puolella tammikuussa järjestetyn extra-yt-kurssin aikaan taas oli melkein samanlainen kesäkeli kuin nyt. Ei ollut liukasta ja jalkakäytävät olivat lumettomia. Kyllä tämänkin kurssin alussa tuli sen verran lunta, että ehdittiin kylvää terävää sepeliä jalkakäytäville koirien kiusaksi. Olemme koko kurssin kävelleet vesilätäköitä kierrellen. Onneksi suuremmat sateet ovat kuitenkin sijoittuneet yöaikaan. Yhteensä 13 koirakkoa osallistuu syksyn yt-koulutukseen.

Onnelassa tehdään pikkuhiljaa remonttia ja uutta pihasuunnitelmaa. Olen minäkin koettanut laittaa lusikkani soppaan näkövammaisille paremmin soveltuvien kulkureittien suunnitteluun. Samoin, olen edelleen panostanut Viertolan suunnitteluun, jotta se saataisiin viihtyisämmäksi opaskoirakoiden ja muidenkin ryhmien asua. Totuus vaan näyttää olevan niin, että talo rakennetaan siihen malliin, jotta toiminnan pyörittäminen ei tuottaisi tappiota. Näyttääkin, että etusijalla ovat Onnelan hotelli- ja ravintolatoimintojen tehostaminen. Onnelan käytöstä opaskoiratoimintaan ei toistaiseksi kukaan osaa sanoa mitään.

Pihasuunnitelma etenee käytännön toteutukseen ensi vuoden puolella. Tontia kiertämään rakennetaan johtaja Martti Merosen mukaan turvallinen kävelyreitti. Reitin varrelle mahdollisesti voidaan rakentaa myös opaskoirille nykyistä paremmat jaloittelupaikat. Olen tarjonnut Martille asiantuntija-apua jaloittelutarhojen suunnitteluun ja mahdollisesti myös toteuttamiseen ensi suvena.

Suurin ongelma Onnelan piha-alueella liikuttaessa on liikenne. Nykyisillä kulkureiteillä on tientukkona ajoittainkin paljon pysäköityjä ja tavara-autoja. Alueella ajetaan mm. citymaastureilla joskus nopeusrajoituksen vastaisesti kovaa vauhtia. Onnelassa asuu paljon ns. reppumiehiä, joista kaikki eivät varmaan ole tietoisia talon näkövammaisista asiakkaista tai sitten he olettavat opaskoirien olevan jotain ihmeotuksia, jotka pärjäävät ja hoitavat hommat joka tilanteessa liikenteen seassa. Jotkut kurssilaisemme pelkäävät näitä "kaahareita".

Kaikille lukijoille rauhallista joulun odotusta!

Onnelassa 28. marraskuuta 2009

Juha Herttuainen